Elämä yhtä juhlaa

Tämä kesä on ollut elämässämme yhtä hulinaa ja jatkuvaa stressaamista.
Kolme kuukautta sitten meille syntyi rankan odotuksen jälkeen toinen poika. Kyllä meidän perheessä on nyt kaksi poika lasta ja näistä ensimmäinen täytti lähes kaksi kuukautta sitten jo kolme vuotta.

Kolme vuotiaalle suunniteltiin juhlia jo hyvissä ajoin ja uuden vauva-arjen keskellä näitä juhlia lähdettiin sitten pikkuhiljaa järjestelemään. Koti piti laittaa kuntoon, leipoa kakkuja, tehdä koristeita, laatia vieraslistaa ja tietenkin kutsua myös kaikki nuo vieraat itse juhliin.

Erästä kakkua leivottiin kahteen kertaan epäonnistumisen vuoksi ja lopulta jälleen epäonnistunut kakku kuorrutettiin suklaalla että sen kehtaisi vieraille tarjota. Eikä kukaan huomannut mitään. Kuorrutus kyllä onnistui ihan hyvin vaikka sitä teinkin ensimmäistä kertaa koskaan. Itse juhlat onnistuivat hienosti; kaikki vieraat saatiin paikalle toista kummitätiä lukuunottamatta, tarjoilut kelpasivat vieraille, kaikki oli valmista ajoissa ja mikä tärkeintä päivänsankari oli mielissään.

Hetken huilattiin välissä, kävin jälkitarkastuksessa jossa kaikki hyvin, sairasteltiin flunssaa, ostettiin uudet renkaat, myytiin hiiriä ja alettiin suunnitella seuraavia juhlia. Nimittäin tuon kolmikuisen nimiäisiä. Nimihän pienellä pojalla on virallisesti ollut jo jonkun aikaa, mutta juhlat oli vielä pitämättä. Esikoisen mustasukkaisuuden vuoksi halusimme pitää hänelle ihan omat juhlat kaikessa rauhassa ja tästä syystä lykkäsimme vauvan juhlia hieman myöhemmäksi.

Jälleen piti laittaa koti kuntoon, leipoa, kutsua vieraat ja vielä tilata kaikenlaista "ylimääräistä" pakollista juhlia varten. Kuten todistuksia, kakkukoristeita, nimikoituja servettejä, kukkia, valokuva suurennoksia ym ym.. Niin ja tietysti vauvalle piti ostaa juhlavaatteet ja hankkia juhlaan sopivat pöytäliinat, joita omasta kaapista ei ennestään löytynyt.

Aivan järkyttävän stressaavaa!

Ja tottakai ettei pääsisi liian vähällä stressillä niin esikoinen oli kuumeessa juuri samalla viikolla, kun näitä juhlia piti alkaa järjestämään. Lisäksi vieraiden kanssa oli kaikenlaista säätöä kyytien kanssa, mutta lopulta nekin saatiin sumplittua ja saatiin kuin saatiinkin lähes kaikki paikalle.

Kaikenlaista hulinaa siis riitti koko kesäksi.